POSTIA

PAPPI JAAKOBILTA

postia-pappi-jaakobilta

Olimme saaneet postia Jaakobilta. Se oli esirukouskirje mieheltä, joka kutsui itseään Jeesuksen palvelijaksi, mutta käsitin hänen olleen jonkinlainen pappi. Tartuin kirjeeseen ja aloin lukea, sillä minulle oli annettu tehtäväksi asua pastorin talossa ja lukea Jaakobin sekä muiden vastaavien kirjeitä. Oikeastaan Jaakobin kirje oli lähetetty jo kauan sitten, ja olin kyllä lukenutkin sen, mutta halusin palata siihen tarkemmin. Luin kirjeen muutamaan kertaan. Se oli jotenkin kiehtova, vaikka en oikein ymmärtänyt Jaakobin tarkoitusta. Kirje ei jättänyt minua rauhaan, joten luin sen uudelleen ja uudelleen.

En tiedä, ymmärsinkö vieläkään, mitä Jaakob kirjeellään tarkoitti, mutta huomasin rukoilevani sen tahtiin. Jaakob kehotti kaikkia niitä, joilta puuttuu viisautta, pyytämään sitä Jumalalta. Minulta puuttui, joten rukoilin. Jossain vaiheessa sain sen verran viisautta, että huomasin Jaakobin tarkoittavan viisaudella elämäntapoja, asenteita ja suhdetta Jumalaan. Niinpä oivalsin, että minulta puuttui aika paljon viisautta, joten sopertelin Jumalalle rukouksia lainaten hieman laajemmin Jaakobin kirjoittamia tekstejä.

Jaakobin kirjeen vaikutuksesta pyysin Jumalaa auttamaan minua kiusauksissa. Koska asuin pastorin talossa, oli hieman häpeällistä tunnustaa Jumalalle, että minun omat himoni kiusaavat minua. Olisi ollut jotenkin tyylikkäämpää neuvotella Jumalan kanssa, että Hän ei enää koettelisi minua. Jaakob kirjoitti kuitenkin liian selvästi, että Jumala ei kiusaa ketään, mutta auttaa kiusattuja, joten en voinut muuta kuin rukoilla Jumalalta apua kiusauksissani.

Pysähdyin kirjeessä peilijuttuun, joka oli aika hauska mutta koskettava. Jaakob vertasi niitä, jotka kuulevat Raamatun sanoman, mutta eivät tee sen mukaan, mieheen, joka katselee kasvojaan peilistä, mutta ei hetkeäkään muista, kenen kasvot peilistä tuijottivat. Hymy hyytyneenä aloin rukoilla, että voisin muistaa, mitä Raamattu kehottaa minua tekemään. Unohdin silti. Liian pian. Niinpä aloin rukoilla, että saisin nähdä jotain, mitä en voi unohtaa. Jotain, mikä saisi minut tekemään Jumalan tahtomaa viisautta. Liitin rukoukseeni varmuuden vuoksi Jaakobin sanat: ”Mutta se, joka on katsonut vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja hän tulee olemaan onnellinen siinä mitä tekee.” Minusta näytti siltä, että Jaakob tarkoitti vapauden täydellisen lain näkemisellä jotain, mikä liittyi Jeesuksen ristinkuolemaan.

suositussulka-2

 

Jatkoin kirjeen lukemista. Ja vaikka välillä unohdin koko rukousjutun, Jaakobin teksti veti minut takaisin polvilleen. Pyysin, että usko Jeesukseen heijastuisi tekemisiini hieman samalla tavalla kuin Aabrahamin usko näkyi hänen tekemisissään. Haaveilin rukouksissani, että näkisin niin selvästi Jeesuksen, joka armahti lainrikkojan, että kykenisin kohtelemaan armahtavasti lähimmäisiäni.

 

 

Kirjeen lukeminen ja rukoukset ovat kesken, mutta toivotan Sinulle tässä välissä Jumalan Siunausta!

t. Timo

 

Kolme on riittävästi

Yritin saada keltaisen Toyotani käyntiin, mutta se oli vaiti. Toisen yrityksen jälkeen yritin vielä kolmannen kerran, koska kolmas kerta toden sanoo, mutta auto ei käynnistynyt. Muualla olisin jo luovuttanut, mutta 1980-luvun lopulla katsastushalli oli huono paikka tällaiselle tapahtumalle. Yritin uudestaan ja uudestaan, kunnes tajusin katsastusmiehen ilmeestä, että nyt oli tullut se viimeinen ja riittävä kolmas kerta sanomaan totuuden autoni tilasta.

Pietari nukahti kolme kertaa Getsemanessa, vaikka Jeesus oli pyytänyt häntä valvomaan kanssaan. Pietari kielsi kolme kertaa tuntevansa Jeesuksen, vaikka oli luvannut seurata Jeesusta kuolemaan asti. Kolmannen kerran jälkeen Pietari tajusi totuuden itsestään, ja itki katkerasti.

Pietari hiilivalkealla

Jeesus rukoili Getsemanessa kolme kertaa: ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” Kolmannen kerran jälkeen totuus Jumalan tahdosta alkoi huipentua. Se hetki oli tullut! Jeesus otettiin kiinni ja naulittiin ristille. Hän kuoli syntiemme tähden. Kun Jeesus oli ollut riittävän kauan haudassa, kolmen päivän aikana, Hän nousi ylös kuolleista.

Pietari tiesi totuuden itsestään ja siirtyi takaisin kalastushommiin. Mutta Jeesus tuli Pietarin luokse rannalle. Heidän keskustellessaan Jeesus kysyi kolme kertaa Pietarilta: ”Olenko minä sinulle rakas?” Se oli riittävän perusteellinen keskustelu kertomaan sen totuuden, että Jeesus ei odottanut Pietarin esittävän kuviteltua tahdonvoimaa vaan seuraavan Häntä, joka osoitti rakkautensa ja kaikkivaltiaan tahdonvoimansa pääsiäisen tapahtumissa. Jeesuksen lunastustyö ja rakkaus on enemmän kuin kolme kertaa!

Kolminkertaista Siunausta toivottaen, Timo

 

Israel syksy 2015 069

 

 

Sinisen kassin puhe

Yritin valmistella omaa osuuttani rukoustilaisuuteen. Tunsin olevani yhtä tyhjä kuin viereisellä tuolilla lojuva sininen kassi. Se ei ilmeisesti tykännyt vertailustani vaan alkoi ”puhua” minulle. Kassi sanoi olevansa tyhjä, koska en ollut laittanut sinne mitään. Kassin huomautuksesta huolimatta, en ryhtynyt täyttämään sitä, vaan aloin miettiä, millä itse voisin täyttää elämäni voimavarakassin. Laittaisinko sinne lepoa, rakkautta, liikuntaa, rukousta, ystäviä, opiskelua? Mitä oikeasti tarvitsen ja mikä on vain täytettä? Kassi oli pitänyt mielestäni hyvän puheen.

Nousin tuolistani, mutta kassi huomautti, että puhe oli vielä kesken. Kassi voi kuulemma olla tyhjä myös siksi, että en pyydä siihen mitään. Kassi oli oikeassa. En kuitenkaan lähtenyt kerjuukierrokselle vaan painauduin toimistotuolissani tiukempaan pohdiskeluasentoon. Tein itselleni toimintasuunnitelman: Pyydän muilta ihmisiltä apua kassin täyttämisessä. Suostun pyytämään ja ottamaan vastaan sen, mitä muut ihmiset haluaisivat minulle tarjota – tekoja, ystävyyttä ja viisautta. Pyydän myös Jumalalta.

Olin valmis lähtemään rukousiltaan, mutta kassin tarina jatkui edelleen. Mieleeni tunki Johannes Kastajan sanat oppilailleen: Kukaan ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta. Muistelin Johanneksen onnistuneen pakkaamisessa ja pyytämisessä niin hyvin, että jopa autiomaahan tuli paljon väkeä kuuntelemaan, mitä jaettavaa hänellä oli. Avasin Raamatun tutkiakseni tarkemmin Johanneksen sanoja. Tulkitsin hänen sanoneen oppilailleen, että Jumalan osuus kassin täyttämisessä on onneksi paljon suurempi kuin meidän ihmisten osuus.

Laitoin Raamatun kassiin ja lähdin rukousiltaan.

 

Jumalan Siunausta toivottaen, Timo

kassi 001